Section(s):
TENN. CODE ANN. § 36-6-302TENN. CODE ANN. § 36-6-303TENN. CODE ANN. § 36-6-306TENN. CODE ANN. § 36-6-307

36-6-302. Isovanhempien tapaamisoikeus lapsen poisviemisestä tai sijoittamisesta kotiin tai laitokseen.
(a) (1) (A) Jos lapsi viedään pois lapsen vanhempien, holhoojan tai laillisen huoltajan huollosta; ja
(B) Jos lapsi sijoitetaan luvan saaneeseen sijaiskotiin, luvan saaneen lastenhoitojärjestön ylläpitämään laitokseen tai muuhun tuomioistuimen nimeämään tai ylläpitämään kotiin tai laitokseen riippumatta siitä, tapahtuuko sijoitus tuomioistuimen määräyksellä, vapaaehtoisella sijoitussopimuksella, vanhempien oikeuksista luopumisella tai muulla tavoin;
(2) Tämän jälkeen toimivaltainen tuomioistuin voi myöntää tällaisen lapsen isovanhemmille kohtuullisen tapaamisoikeuden lapsen alaikäisyyden aikana, jos se toteaa, että:
(A) tällainen tapaamisoikeus olisi alaikäisen lapsen edun mukaista;
(B) isovanhemmat suojelisivat lasta riittävästi rikoksentekijän tai muun perheenjäsenen jatkuvalta hyväksikäytöltä tai pelottelulta;
(C) isovanhemmat eivät ole sekaantuneet sellaiseen väitettyyn tekoon kyseistä lasta tai heidän omia lapsiaan kohtaan, joka ennen 1. marraskuuta 1989 voimassa olleen lain mukaan olisi rikos:
(i) 39-2-603 §:n mukainen törkeä raiskaus ;
(ii) 39-2-604 §:n mukainen raiskaus ;
(iii) 39-2-606 §:n mukainen törkeä seksuaalinen pahoinpitely ;
(iv) 39-2-607 §:n mukainen seksuaalirikos ;
(v) Pahoinpitely tarkoituksessa tehdä raiskaus tai yritys tehdä raiskaus tai seksuaalinen pahoinpitely 39-2-608 §:n nojalla ;
(vi) Rikokset luontoa vastaan 39-2-612 §:n nojalla ;
(vii) Insesti 39-4-306 §:n nojalla ;
(viii) Lapsen synnyttäminen vaimon sisarelle 39-4-307 §:n nojalla ;
(ix) Alaikäisen käyttäminen säädyttömiin tarkoituksiin 39-6-1137 §:n mukaisesti ; tai
(x) Alaikäisen suorittaman seksuaalisen käyttäytymisen sisältävän suorituksen edistäminen 39-6-1138 §:n mukaisesti ; ja
(D) Isovanhemmat eivät ole osallisina tällaiseen lapseen tai omiin lapsiinsa kohdistuvassa väitetyssä teossa, joka 1. marraskuuta 1989 tai sen jälkeen voimassa olleen lain mukaan muodostaisi rangaistavaksi teoksi
(i) 39-13-502 §:n mukainen törkeä raiskaus;
(ii) 39-13-503 §:n mukainen raiskaus;
(iii) 39-13-504 §:n mukainen törkeä seksuaalirikos;
(iv) 39-13-505 §:n mukainen seksuaalinen pahoinpitely;
(v) 39-12-101 §:ssä tarkoitettu rikoksen yritys mihin tahansa a)(2)(D)(i)-(a)(2)(D)(iv) alakohdissa tarkoitettuun rikokseen;
(vi) 39-15-302 §:n mukainen insesti;
(vii) 39-17-1003 §:n mukainen alaikäisen seksuaalinen hyväksikäyttö;

(viii) 39-17-1004 §:n mukainen törkeä alaikäisen seksuaalinen hyväksikäyttö; tai
(ix) 39-17-1005 §:n mukainen erityisen törkeä alaikäisen seksuaalinen hyväksikäyttö.
(b) Tätä pykälää ei sovelleta tapauksiin, joissa lapsen on adoptoinut muu henkilö kuin lapsen ottovanhempi tai muu sukulainen.
36-6-303. Ottovanhempien tapaamisoikeus.
(a) Avioeroa, avioeroa tai erillistä elatusapua koskevassa kanteessa, jossa yksi (1) asianosainen on toiselle asianosaiselle syntyneen alaikäisen lapsen ottovanhempi, toimivaltainen tuomioistuin voi myöntää ottovanhemmalle kohtuullisen tapaamisoikeuden kyseiseen lapseen alaikäisen lapsen alaikäisyyden aikana todettuaan, että tällainen tapaamisoikeus on alaikäisen lapsen edun mukainen ja että ottovanhempi tosiasiallisesti huolehtii lapsen elatuksesta tai osallistuu siihen.
(b) Tällainen päätös pysyy tuomioistuimen valvonnassa, ja sitä voidaan muuttaa tai sitä voidaan muuttaa tapauksen vaatimalla tavalla.
36-6-306. Isovanhempien tapaamisoikeus avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen kanssa.
(a) Jos jokin seuraavista olosuhteista, kun isovanhempien tapaamisoikeutta koskeva hakemus esitetään sen piirikunnan, chancery-tuomioistuimen, yleisten istuntojen tuomioistuinten, joilla on toimivalta kotisuhteita koskevissa asioissa, tai sen piirikunnan, jossa hakemuksen kohteena oleva lapsi tällä hetkellä asuu, nuorisotuomioistuimelle avioliiton ulkopuolella syntyneitä lapsia koskevissa asioissa, edellyttää kuulemista, jos huoltajana oleva vanhempi tai huoltajat vastustavat isovanhempien tapaamisoikeutta tai isovanhempien tapaamisoikeutta tai jos huoltajana oleva vanhempi tai huoltajat ovat vähentäneet isovanhempien tapaamisoikeutta huomattavasti:
(1) naimattoman alaikäisen lapsen isä tai äiti on kuollut;
(2) lapsen isä tai äiti ovat eronneet, asumuserossa tai eivät ole koskaan olleet avioliitossa keskenään;
(3) lapsen isä tai äiti on ollut kateissa vähintään kuuden (6) kuukauden ajan;
(4) toisen osavaltion tuomioistuin on määrännyt isovanhemman tapaamisoikeuden;
(5) Lapsi on asunut isovanhemman kotona vähintään kaksitoista (12) kuukautta ja vanhempi, vanhemmat tai huoltaja on sittemmin vienyt hänet pois kotoa (tämä isovanhemman ja lapsenlapsen välinen suhde luo kumottavissa olevan olettamuksen siitä, että tapaamisoikeuden epääminen voi aiheuttaa lapselle korjaamatonta vahinkoa); tai
(6) Lapsi ja isovanhempi ylläpitivät merkittävää suhdetta vähintään kahdentoista (12) kuukauden ajan välittömästi ennen suhteen katkaisemista tai vakavaa vähentämistä, vanhempi, vanhemmat tai huoltaja katkaisivat tämän suhteen tai vähensivät sitä vakavasti muusta syystä kuin hyväksikäytöstä tai lapselle aiheutuvan merkittävän vahingon vaaran vuoksi, ja suhteen katkaiseminen tai vakava vähentäminen aiheuttaa todennäköisesti merkittävää emotionaalista vahinkoa lapselle.

(b) (1) Harkitessaan isovanhempien tapaamisoikeutta koskevaa hakemusta tuomioistuimen on ensin selvitettävä, onko lapselle aiheutunut merkittävää haittaa. Tällaisen merkittävän haitan toteaminen voi perustua siihen, että avioliitossa elävän alaikäisen lapsen ja lapsen isovanhemman välinen suhde lakkaa tai vähenee vakavasti, jos tuomioistuin toteaa asianmukaisen näytön perusteella, että:
(A) lapsella on ollut niin merkittävä suhde isovanhempaan, että suhteen katoaminen tai vakava väheneminen todennäköisesti aiheuttaa lapselle vakavaa henkistä haittaa;
(B) isovanhempi on toiminut ensisijaisena hoitajana siten, että suhteen katkeaminen tai vakava väheneminen voisi keskeyttää lapsen päivittäisten tarpeiden tyydyttämisen ja siten aiheuttaa fyysistä tai henkistä haittaa; tai
(C) lapsella oli merkittävä olemassa oleva suhde isovanhempaan, ja suhteen katoaminen tai vakava väheneminen aiheuttaa lapselle muun välittömän ja merkittävän vahingon vaaran.
(2) Tätä jaksoa sovellettaessa isovanhemmalla katsotaan olevan merkittävä olemassa oleva suhde lapsenlapseen, jos:
(A) lapsi asui isovanhemman luona vähintään kuusi (6) peräkkäistä kuukautta;
(B) isovanhempi oli lapsen täysipäiväinen huoltaja vähintään kuuden (6) peräkkäisen kuukauden ajan; tai
(C) isovanhemmalla oli usein tapaamisia kanteen kohteena olevan lapsen kanssa vähintään yhden (1) vuoden ajan.
(3) Isovanhemman ei tarvitse esittää asiantuntijatodistajan lausuntoa tai valaehtoista vakuutusta osoittaakseen, että hänellä on merkittävä olemassa oleva suhde lapsenlapseen tai että suhteen menettäminen tai vakava väheneminen todennäköisesti aiheuttaa lapselle vakavaa henkistä haittaa. Sen sijaan tuomioistuimen on harkittava, antaisivatko kyseisen tapauksen tosiseikat kohtuulliselle henkilölle aiheen uskoa, että isovanhemman ja lapsenlapsen välillä on olemassa merkittävä suhde tai että suhteen menettäminen tai vakava heikentyminen todennäköisesti aiheuttaa lapselle vakavaa henkistä haittaa.
(4) Tätä pykälää sovellettaessa, jos lapsen vanhempi on kuollut ja tapaamista hakeva isovanhempi on kuolleen vanhemman vanhempi, on olemassa kumottavissa oleva olettamus lapselle aiheutuvasta huomattavasta haitasta, joka perustuu lapsen ja isovanhemman välisen suhteen lakkaamiseen tai vakavaan vähenemiseen.
(c) Kun tuomioistuin on alustavasti todennut lapselle aiheutuvan huomattavan haitan vaaran, sen jälkeen tuomioistuimen on määriteltävä, olisiko isovanhemman tapaamisoikeus 36-6-307 §:ssä esitettyjen tekijöiden perusteella lapsen edun mukaista. Tällaisen määrittelyn jälkeen voidaan määrätä kohtuullinen tapaaminen.
(d) (1) Sen estämättä, mitä 36-1-121 §:ssä säädetään, jos sukulainen tai ottovanhempi adoptoi lapsen, tätä pykälää sovelletaan.
(2) Jos muu henkilö kuin sukulainen tai ottovanhempi adoptoi lapsen, kaikki tämän pykälän nojalla ennen lapsen adoptiota myönnetyt tapaamisoikeudet päättyvät ilman eri toimenpiteitä adoptioon.
(e) Sen estämättä, mitä missään päinvastaisessa laissa säädetään, sanalla ”isovanhempi” tarkoitetaan tässä osassa käytettynä hakemuksen kohteena olevan lapsen osalta muun muassa:
(1) biologista isovanhempaa;
(2) biologisen isovanhemman aviopuolisoa;
(3) adoptiovanhemman vanhempaa;
(4) biologista tai adoptiovanhempaa tai tämän puolisoa.
(f) Tässä pykälässä ”ankaralla vähentämisellä” tai ”ankarasti vähentämisellä” tarkoitetaan 36-1-102 §:ssä määritellyn yhteydenpidon tai symbolisen tapaamisen vähentämistä.
36-6-307 §. Lapsen edun määrittäminen isovanhempien tapaamisia varten.
Määritellessään lapsen etua 36-6-306 §:n nojalla tuomioistuimen on otettava huomioon kaikki asiaankuuluvat seikat, mukaan lukien, mutta ei välttämättä rajoittuen seuraaviin:
(1) lapsen ja isovanhemman välisen aikaisemman suhteen pituus ja laatu sekä isovanhemman rooli;
(2) lapsen olemassa olevat tunnesiteet isovanhempaan;
(3) lapsen toiveet, jos lapsen todetaan olevan riittävän kypsä ilmaisemaan toiveensa;
(4) Isovanhemman ja lapsen vanhemman välisen vihamielisyyden vaikutus, joka on ilmennyt ennen lasta, ja isovanhemman halukkuus, väärinkäytöstapauksia lukuun ottamatta, edistää läheistä suhdetta lapsen ja vanhemman tai vanhempien tai lapsen huoltajan tai huoltajien välillä;
(5) Isovanhemman vilpittömyys hakemuksen jättämisessä;
(6) Jos vanhemmat ovat eronneet tai asumuserossa, vanhempien välillä lapsen suhteen vallitseva ajanjakojärjestely;
(7) Jos yksi (1) vanhempi on kuollut tai kadonnut, se seikka, että tapaamista pyytävät isovanhemmat ovat kuolleen tai kadonneen henkilön vanhempia;
(8) Kaikki lapsen vanhempien tai huoltajan kohtuuttomat puutteet isovanhemman mahdollisuudessa tavata lasta, mukaan lukien alaikäisen lapsen tapaamisen epääminen isovanhemmalta yli yhdeksänkymmenen (90) päivän ajaksi;
(9) Pyrkiikö isovanhempi ylläpitämään merkittävää olemassa olevaa suhdetta lapseen;
(10) Häiritsisikö isovanhemman tapaamisoikeuden myöntäminen vanhemman ja lapsen välistä suhdetta; ja
(11) Tuomioistuimen toteamus siitä, että lapsen vanhempi tai huoltaja on sopimaton.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *